Pekka Herlin oli yksi Suomen merkittävimmistä teollisuusjohtajista. Hänet tunnetaan ennen kaikkea KONEen kansainvälistäjänä. Hänen johdollaan suomalaisesta perheyrityksestä kasvoi maailmanlaajuinen hissi- ja liukuporrasyhtiö.

Menestyksen takana oli kuitenkin ristiriitainen elämäntarina. Herlin teki rohkeita yrityskauppoja ja kasvatti KONEtta nopeasti, mutta hänen perhesuhteensa olivat vaikeat. Siksi hänen elämästään puhutaan sekä suomalaisen teollisuuden menestystarinana että henkilökohtaisena tragediana.

Kuka Pekka Herlin oli?

Pekka Aksel Herlin syntyi Helsingissä 15. heinäkuuta 1932. Hän kuului tunnettuun Herlinin teollisuussukuun. Hänen isänsä Heikki Herlin johti KONEtta ennen häntä ja rakensi yritykselle vahvan aseman Suomessa.

Pekka Herlin valmistui ekonomiksi vuonna 1954. Samana vuonna hänestä tuli KONEen hallituksen jäsen. Operatiiviseen johtoon hän siirtyi myöhemmin ja alkoi vähitellen valmistautua yrityksen ylimpään johtotehtävään.

Tie KONEen johtoon

Herlin aloitti KONEen hallinnollisessa johdossa vuonna 1958. Hän työskenteli varatoimitusjohtajana vuosina 1962–1964. Vuonna 1964 hän seurasi isäänsä KONEen toimitusjohtajana vain 32-vuotiaana.

Yhtiö oli tuolloin pääasiassa Suomessa toimiva yritys, jonka kansainvälinen liiketoiminta oli vielä melko pientä. Herlin ymmärsi, etteivät Suomen markkinat yksin riittäisi tukemaan voimakasta kasvua. Siksi hän alkoi etsiä mahdollisuuksia ulkomailta.

Pekka Herlin kansainvälisti KONEen

KONEen suuri kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1968. Yhtiö osti ruotsalaisen ASEA-yhtiön hissiliiketoiminnan sekä siihen kuuluneet toiminnot Norjassa ja Tanskassa. Ostettu kokonaisuus oli KONEtta suurempi, joten kauppa sisälsi huomattavan riskin.

Päätös osoittautui ratkaisevaksi. KONEesta tuli nopeasti Pohjois-Euroopan markkinajohtaja. Samalla yritys sai vahvan pohjan uusille yritysostoille ja laajentumiselle muualle Eurooppaan.

Westinghouse-kauppa vauhditti kasvua

Vuonna 1974 KONE teki toisen merkittävän yrityskaupan. Se osti Westinghousen eurooppalaisen hissiliiketoiminnan. Kaupan mukana KONE sai vahvan aseman erityisesti Ranskassa ja Belgiassa.

Westinghousen liiketoiminta oli aluksi tappiollista. KONE onnistui kuitenkin tekemään siitä kannattavaa alle neljässä vuodessa. Kauppa toi yritykselle myös arvokasta osaamista korkeiden rakennusten hissijärjestelmistä.

KONE kasvoi maailmanlaajuiseksi yhtiöksi

Kun Herlin aloitti KONEen johdossa, yrityksellä oli alle 2 000 työntekijää. Hänen pitkän johtajakautensa aikana henkilöstömäärä nousi yli 33 000 työntekijään. Myös yhtiön liikevaihto kasvoi moninkertaiseksi.

KONE rakensi tuotanto-, myynti- ja huoltotoimintaa eri puolille maailmaa. Yhtiöllä oli lopulta yli sata tytäryhtiötä sekä tuotantoa noin 20 maassa. Näin suomalaisesta perheyrityksestä tuli merkittävä kansainvälinen konserni.

Pitkä ura KONEen johdossa

Pekka Herlin toimi KONEen toimitusjohtajana vuodesta 1964 aina 1980-luvun loppupuolelle saakka. Hän siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 1987 ja säilytti vahvan vaikutusvaltansa yrityksessä.

Herlin jatkoi hallituksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Hän jätti päivittäisen johtamisen myöhemmin muille, mutta osallistui edelleen omistusta ja yrityksen tulevaisuutta koskeviin suuriin päätöksiin.

Pekka Herlinin vaimo

Pekka Herlinin vaimo oli Kirsti Herlin. He tunsivat toisensa jo kouluajoilta ja pysyivät yhdessä Pekan kuolemaan saakka. Kirsti pysytteli pääasiassa poissa julkisuudesta, vaikka hänen miehensä oli yksi Suomen tunnetuimmista yritysjohtajista.

Kirsti oli tärkeä osa perhettä aikana, jolloin KONE laajeni nopeasti ulkomaille. Pekan työ sisälsi paljon matkustamista ja pitkiä työpäiviä. Perhe-elämä ei kuitenkaan ollut ongelmatonta, kuten lasten myöhemmät kertomukset osoittivat.

Pekka Herlinin lapset

Pekalla ja Kirsti Herlinillä oli viisi lasta: Hanna Nurminen, Antti Herlin, Ilkka Herlin, Niklas Herlin ja Ilona Herlin. Kaikki syntyivät yhteen Suomen vaikutusvaltaisimmista teollisuussuvuista, mutta he rakensivat toisistaan erilaiset urat.

Antti Herlin jatkoi KONEen johdossa. Ilkka, Niklas ja Ilona tunnettiin myöhemmin erityisesti Cargotecin omistajina. Hanna Nurminen puolestaan teki pitkän uran Koneen Säätiössä. Niklas Herlin kuoli vuonna 2017.

KONEen määräysvalta aiheutti riidan

Pekka Herlin siirsi KONEen määräysvaltaa Antti Herlinille 1990-luvun lopulla. Muut lapset eivät kertomusten mukaan tienneet järjestelystä ennakkoon. Päätös aiheutti vakavan riidan perheen sisällä.

Pekka Herlinin kuoleman jälkeen omistuksia järjesteltiin uudelleen. Antti säilytti KONEen määräysvallan, kun taas muiden sisarusten omistuksia keskitettiin Cargoteciin. Ratkaisu jakoi perheen liiketoiminnalliset intressit kahden suuren yhtiön ympärille.

Koneen ruhtinas kertoi yksityiselämästä

John Simonin kirjoittama elämäkerta Koneen ruhtinas julkaistiin vuonna 2009. Teos käsitteli avoimesti sekä Herlinin saavutuksia että hänen vaikeaa yksityiselämäänsä. Kirjaa varten haastateltiin hänen perheenjäseniään ja muita hänet tunteneita ihmisiä.

Elämäkerrassa kerrottiin Herlinin runsaasta alkoholinkäytöstä, hallitsevasta käytöksestä ja vaikeista suhteista lapsiin. Läheisten kokemukset muodostivat synkemmän kuvan kuin julkisuudessa tunnettu menestyvä yritysjohtaja. Kirjassa esitettyjä mielenterveyteen liittyviä kuvauksia ei kuitenkaan pidä käsitellä vahvistettuina lääketieteellisinä diagnooseina.

Koneen Säätiö

Pekka Herlin oli mukana perustamassa Koneen Säätiötä yhdessä isänsä kanssa vuonna 1956. Säätiön tarkoituksena oli tukea suomalaista tutkimusta ja kulttuuria. Herlinistä tuli säätiön puheenjohtaja vuonna 1989.

Hän vaikutti erityisesti säätiön talouteen ja omaisuudenhoitoon. Hänen tyttärensä Hanna Nurminen osallistui säätiön toimintaan 1980-luvulta lähtien ja edisti esimerkiksi ympäristöntutkimuksen tukemista.

Purjehdus tärkeänä harrastuksena

Purjehdus oli Pekka Herlinille tärkeä vastapaino yritysmaailmalle. Hän kilpaili Lygaia-nimisellä veneellään ja menestyi myös kansainvälisissä kilpailuissa. Vuonna 1969 hän voitti tunnetun Gotland Runt -purjehduskilpailun.

Herlin sai tunnustusta myös yritysjohtajana. Helsingin kauppakorkeakoulu myönsi hänelle kunniatohtorin arvon vuonna 1986. Tunnustus kuvasi hänen merkittävää vaikutustaan suomalaiseen liiketoimintaan.

Pekka Herlinin kuolema

Pekka Herlin kuoli pitkän sairauden jälkeen Kirkkonummella 4. huhtikuuta 2003. Hän oli kuollessaan 70-vuotias. Hän oli johtanut KONEtta eri tehtävissä lähes neljän vuosikymmenen ajan.

Hänen kuolemansa jälkeen Antti Herlin nousi KONEen hallituksen puheenjohtajaksi. Perheen omistusten jakaminen jatkui vielä myöhemmin, ja sen tuloksena KONEen sekä Cargotecin omistusrakenteet eriytyivät.

Pekka Herlinin perintö

Pekka Herlin muistetaan johtajana, joka uskalsi tehdä huomattavan suuria ja riskialttiita päätöksiä. Hänen yritysostonsa loivat perustan KONEen kansainväliselle menestykselle. Samalla ne osoittivat, että suomalainen yritys pystyi kilpailemaan maailman suurimpien teollisuusyhtiöiden kanssa.

Hänen perintönsä on silti kaksijakoinen. Yritysjohtajana hän rakensi yhden Suomen tunnetuimmista menestystarinoista. Yksityiselämänsä puolella hän jätti jälkeensä vaikeita perhesuhteita ja pitkään jatkuneita ristiriitoja.

continue

Johtamistyyli perustui nopeisiin päätöksiin

Pekka Herlin tunnettiin määrätietoisena ja vaativana johtajana. Hän uskalsi tehdä suuria yrityskauppoja aikana, jolloin suomalaiset yritykset toimivat vielä varovaisesti ulkomailla. Päätökset tehtiin usein nopeasti, mutta niiden taustalla oli selkeä tavoite kasvattaa KONEtta.

Herlin keskittyi erityisesti uusiin markkinoihin, yrityksen rakenteeseen ja kansainväliseen kasvuun. Tuotteiden tekniset ratkaisut hän jätti usein muiden asiantuntijoiden vastuulle. Näin hän pystyi käyttämään aikansa yrityksen pitkän aikavälin kehittämiseen.

KONE säilyi perheyrityksenä

Kansainvälistymisestä huolimatta Herlin halusi säilyttää KONEen itsenäisenä perheyrityksenä. Hänen mukaansa kasvu oli välttämätöntä, jotta yhtiö voisi puolustaa asemaansa suuria kansainvälisiä kilpailijoita vastaan.

Perheen äänivalta perustui osakelajeihin, joiden avulla määräysvalta voitiin säilyttää pienemmällä omistusosuudella. Tämä rakenne vahvisti Herlinin asemaa, mutta teki myös myöhemmästä vallansiirrosta perheelle hyvin herkän kysymyksen.

Vaikutus suomalaiseen yritysmaailmaan

Herlinin aikana KONEesta tuli yksi ensimmäisistä aidosti monikansallisista suomalaisyrityksistä. Yhtiö laajeni ulkomaille jo ennen kuin kansainvälistyminen muuttui tavalliseksi osaksi suurten suomalaisten yritysten toimintaa.

KONEen kasvu rohkaisi myös muita kotimaisia yrityksiä katsomaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Herlin osoitti, että suomalainen osaaminen voi menestyä maailmalla, vaikka kotimarkkinat ovat pienet.

Miksi Pekka Herlin kiinnostaa edelleen?

Pekka Herlin kiinnostaa suomalaisia erityisesti KONEen historian ja Herlinin suvun vuoksi. Hänen tekemänsä ratkaisut vaikuttavat yhtiön omistukseen ja toimintaan vielä vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen.

Kiinnostusta lisää hänen elämänsä voimakas ristiriita. Hän oli poikkeuksellisen menestynyt yritysjohtaja, mutta läheisten kertomusten mukaan vaikea aviomies ja isä. Tämä tekee hänen tarinastaan paljon tavallista yrityshistoriaa monimutkaisemman.

Yhteenveto

Pekka Herlin oli rohkea ja vaikutusvaltainen teollisuusjohtaja, jonka aikana KONE kasvoi maailmanlaajuiseksi yritykseksi. Erityisesti ASEA- ja Westinghouse-kaupat muuttivat yhtiön suunnan ja loivat perustan sen myöhemmälle menestykselle.

Hänen elämäntarinansa sisältää kuitenkin myös vaikeita perhesuhteita ja kiistan yrityksen määräysvallasta. Pekka Herlin jää historiaan sekä suomalaisen teollisuuden uudistajana että ristiriitaisena henkilönä, jonka päätökset vaikuttavat edelleen.