Kenneth Eriksson on suomalainen entinen rikosylikonstaapeli, rikostutkija ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti vaativien rikosten tutkinnasta. Hän työskenteli Helsingin poliisissa vuosina 1982–2021 ja erikoistui urallaan muun muassa järjestäytyneeseen rikollisuuteen, aseellisiin ryöstöihin, ihmiskauppaan ja paritusrikoksiin.

Vuonna 1960 Tammisaaressa syntynyt Kenneth ”Kentsu” Eriksson ehti palvella Helsingin poliisissa 39 vuotta. Eläkkeelle jäämisen jälkeen hän on jatkanut rikosten käsittelyä kirjojen, televisio-ohjelmien ja Krimisarkisto-sisältöjen kautta.

Kuka on Kenneth Eriksson?

Kenneth Eriksson on pitkän linjan suomalainen rikostutkija, joka nousi tunnetuksi vaativien rikostapausten asiantuntijana. Hänen uransa yhdistetään erityisesti Helsingin poliisiin sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaan.

Erikssonia kutsutaan myös nimellä Kentsu. Hän on syntynyt Tammisaaressa vuonna 1960, joten hän täyttää tai on täyttänyt 66 vuotta vuonna 2026. Tarkkaa syntymäpäivää ei ole saatavilla luotettavasti vahvistettuna. Häntä ei pidä sekoittaa samannimiseen ruotsalaiseen rallikuljettajaan.

Kenneth Erikssonin nuoruus ja koulutus

Erikssonin varhaisesta elämästä on saatavilla melko vähän yksityiskohtaisia tietoja. Hänen syntymäpaikkansa on Tammisaari, ja työura viranomaistehtävissä alkoi jo nuorella iällä.

Hänen myöhempää uraansa ajatellen tärkeä koulutuksellinen etappi tuli vuonna 1995, jolloin hän suoritti poliisin alipäällystökoulutuksen. Sen jälkeen hän työskenteli myös ryhmänjohtajana.

Kenneth Erikssonin ura ennen poliisia

Eriksson aloitti virkamiesuransa vuonna 1979. Ennen poliisiksi siirtymistään hän työskenteli Tullin valvontatehtävissä ja vanginvartijana, joten rikollisuuden ja viranomaistyön maailma tuli hänelle tutuksi jo uran alkuvaiheessa.

Vuonna 1982 hän siirtyi Helsingin poliisilaitokselle. Tästä alkoi lähes neljä vuosikymmentä kestänyt poliisiura, jonka aikana hänen tehtävänsä muuttuivat tavallisesta järjestyksenpidosta yhä vaativampaan rikostutkintaan.

Lähes 40 vuoden ura Helsingin poliisissa

Eriksson työskenteli uransa alkuvaiheessa järjestyspoliisissa, mutta siirtyi myöhemmin rikostutkintaan. Vuodesta 1991 lähtien hänen työnsä painottui etenkin väkivalta- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Tutkijan työ sopi hänelle, ja vuosien mittaan kokemusta kertyi laajasti erilaisista rikoksista. Eriksson jatkoi rikostutkinnan tehtävissä aina kesäkuuhun 2021 saakka.

Aseelliset ryöstöt ja jengirikokset

Aseelliset ryöstöt, kiristykset ja jengirikokset kuuluivat Erikssonin keskeisiin työalueisiin. Hän joutui käsittelemään tapauksia, joissa tutkijoilta vaadittiin kärsivällisyyttä, ihmistuntemusta ja kykyä ymmärtää rikollisryhmien toimintaa.

Hän toimi myös ryhmänjohtajana. Pitkä käytännön kokemus teki hänestä myöhemmin luontevan rikosasiantuntijan, joka pystyi avaamaan yleisölle rikostutkinnan todellisuutta ilman fiktion luomia mielikuvia.

Ihmiskaupan ja parituksen tutkinta

Ihmiskauppa ja paritusrikollisuus muodostivat merkittävän osan Erikssonin poliisiurasta. Hän työskenteli näiden rikosten parissa pitkään ja sai kokemusta myös rajat ylittävästä rikollisuudesta.

Työ vei häntä muihin EU-maihin, ja hän myös luennoi liikkuvasta rikollisuudesta sekä paritus- ja ihmiskaupparikoksista. Näiden tehtävien kautta hänen asiantuntemuksensa ulottui tavallista paikallista rikostutkintaa laajemmalle.

Kenneth Erikssonin saavutukset poliisina

Erikssonin suurimpana ammatillisena saavutuksena voidaan pitää poikkeuksellisen pitkää uraa vaativan rikostutkinnan parissa. Helsingin poliisissa hän työskenteli vuodesta 1982 vuoteen 2021 eli yhteensä 39 vuotta.

Uraan sisältyi ryhmänjohtamista, vakavien rikosten selvittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Hän sai myös Stadin Skoude -tunnustuksen. Eläkkeelle siirtyminen ei kuitenkaan päättänyt hänen toimintaansa rikosaiheiden parissa.

Kenneth Erikssonin perhe ja yksityiselämä

Erikssonilla on kolme poikaa. Yksi hänen pojistaan on esiintynyt isänsä kanssa myös mediajutussa. Perhe-elämästään Eriksson ei ole rakentanut julkista henkilöbrändiä, joten hänen yksityiselämäänsä liittyviä tietoja on selvästi vähemmän kuin poliisiuraa koskevaa aineistoa.

Eriksson on ollut mukana myös Kirkkonummen kehitysvammaisten tuki ry:n toiminnassa puheenjohtajana. Puolisoon liittyviä yksityiskohtia ei ole tarpeen täydentää arvailulla.

Poliisiuran vaikutus yksityiselämään

Vaativa poliisityö vaikutti väistämättä myös vapaa-aikaan. Vakavien rikosten tutkinta ei aina noudata tavallisia työaikoja, ja Eriksson on puhunut julkisuudessa poliisityön sekä parisuhteen yhteensovittamisen vaikeudesta.

Hänen kokemuksensa tuovat esiin rikostutkijan ammatista puolen, joka jää rikosuutisten taakse. Pitkät päivät ja henkisesti raskaat tapaukset voivat seurata tutkijaa myös työajan ulkopuolelle.

Kirjailijan ura poliisityön jälkeen

Eläkkeelle jäätyään Eriksson on siirtänyt vuosikymmenten kokemuksiaan tietokirjallisuuteen. Hänen kirjoissaan rikollisuutta tarkastellaan ihmisen näkökulmasta sekä tutkijan käytännön kokemusten kautta.

Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Kovat kadut, Rahaan kahlitut ja Kommandopipoja ja Jatimaticeja. Teoksissa näkyvät samat teemat, joiden kanssa hän työskenteli poliisina: rikostutkinta, järjestäytynyt rikollisuus ja tosielämän rikostapaukset.

Kenneth Eriksson ja Mika ”Immu” Ilmén

Eriksson on tehnyt yhteistyötä Mika ”Immu” Ilménin kanssa Krimisarkisto-sisällöissä. Yhdistelmä on kiinnostava, sillä Eriksson tarkastelee rikoksia entisen poliisin näkökulmasta, kun taas Ilmén tuntee rikollismaailmaa omasta menneisyydestään.

Yhteistyö on laajentunut myös kirjoihin. Tuotantoon kuuluvat esimerkiksi Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat sekä lokakuussa 2025 julkaistu Krimisarkisto K2.

Kämmätyt keikat

Kaksikon yhteistyötä on nähty myös Kämmätyt keikat -ohjelmassa. Sen lähtökohtana ovat epäonnistuneet rikokset ja tilanteet, joissa suunnitelma ei ole toteutunut rikoksentekijöiden odottamalla tavalla.

Eriksson tuo ohjelmaan rikostutkijan kokemuksen. Näin viihteelliseen true crime -formaattiin yhdistyy käytännön ymmärrystä siitä, kuinka rikoksia tutkitaan ja miten tekijöiden tekemät virheet voivat auttaa poliisia.

Kenneth Erikssonin uusin kirja Rikollisjengien Pohjola

Rikollisjengien Pohjola on Erikssonin ajankohtainen kirjaprojekti, jonka julkaisupäiväksi on ilmoitettu 14. lokakuuta 2026. Kyseessä on hänen neljäs tietokirjansa.

Kirjan aiheena on pohjoismainen jengirikollisuus sekä Suomen asema tässä kehityksessä. Teos tarkastelee myös sitä, mitä Suomessa voitaisiin oppia muiden Pohjoismaiden kokemuksista. Syyskuun 2026 lopussa 317-sivuinen kirja on vielä tuleva julkaisu.

Mitä Kenneth Eriksson tekee nykyään?

Eriksson on jäänyt eläkkeelle poliisityöstä, mutta rikosaiheet ovat edelleen keskeinen osa hänen tekemistään. Hän kirjoittaa tietokirjoja ja esiintyy rikoksiin keskittyvissä media- ja true crime -sisällöissä.

Krimisarkisto, yhteistyö Mika Ilménin kanssa ja Rikollisjengien Pohjola osoittavat, että vuosikymmenten poliisikokemus on saanut uuden käyttötavan. Tutkimisen sijaan hän kertoo nyt rikollisuudesta yleisölle.

Kenneth Eriksson julkisuudessa

Eriksson on esiintynyt julkisuudessa erityisesti rikosasiantuntijana. Haastatteluissa hänen aiheitaan ovat olleet esimerkiksi ihmiskauppa, paritus, järjestäytynyt rikollisuus ja rikostutkijan työ.

Televisio-ohjelmat, podcastit ja Krimisarkisto ovat laajentaneet hänen tunnettuuttaan poliisiuran jälkeen. Samalla hän on pystynyt avaamaan rikollisuuden ilmiöitä pitkän kenttäkokemuksensa kautta.

Kiinnostavia faktoja Kenneth Erikssonista

Eriksson tunnetaan lempinimellä Kentsu, kun taas rikollispiireissä hänestä käytettiin myös nimeä Lepakko. Hänen virkamiesuransa alkoi jo vuonna 1979, ja ennen poliisia hän ehti toimia Tullissa sekä vanginvartijana.

Helsingin poliisissa vierähti 39 vuotta. Harvinaisempaa hänen urapolussaan on se, että eläkkeelle jäämisen jälkeen rikostutkijan kokemus muuttui kirjoiksi, televisioksi ja muuksi suurelle yleisölle suunnatuksi rikossisällöksi.

Kenneth Erikssonin merkitys suomalaisessa rikostutkinnassa

Erikssonin uran merkitys rakentuu ennen kaikkea pitkästä käytännön kokemuksesta. Hän työskenteli vakavien rikosten, ihmiskaupan, parituksen ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa aikana, jolloin myös rikollisuuden kansainväliset yhteydet korostuivat.

Poliisiuran jälkeen kokemukset eivät jääneet vain viranomaismaailmaan. Kirjojen ja mediaesiintymisten kautta Eriksson on tuonut rikostutkinnan käytäntöjä suuren yleisön ymmärrettäviksi.

Yhteenveto

Kenneth Eriksson rakensi pitkän uran Tullin ja vanginvartijan tehtävistä Helsingin poliisin kokeneeksi rikostutkijaksi. Hänen 39 vuotta kestäneeseen poliisiuraansa mahtui aseellisia ryöstöjä, jengirikoksia, ihmiskauppaa ja muuta vakavaa rikollisuutta.

Eläkkeellä Eriksson on jatkanut samalla aihealueella uudesta näkökulmasta. Kirjat, Krimisarkisto, televisioesiintymiset ja vuoden 2026 Rikollisjengien Pohjola ovat tehneet entisestä rikosylikonstaapelista myös tunnetun rikoskirjailijan ja mediahahmon.