Matti Esko Hytönen eli Mattiesko Hytönen on suomalainen toimittaja, kolumnisti, kirjailija ja televisiopersoona. Hänet tunnetaan parhaiten Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä julkaistuista suorapuheisista kolumneistaan.

Hytösen tärkeimpiin saavutuksiin kuuluu vuosikymmeniä jatkunut näkyvä mediaura. Vuonna 2026 hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa Kuusi viiltoa. Lisäksi kehonrakennus on ollut merkittävä osa hänen elämäänsä ja julkista kuvaansa.

Kuka on Matti Esko Hytönen?

Mattiesko Hytönen syntyi Helsingissä 17. elokuuta 1943. Hän täytti 83 vuotta elokuussa 2026. Hänen nimensä esiintyy toisinaan muodoissa Matti-Esko Hytönen ja Matti Esko Hytönen.

Hytöstä ei pidä sekoittaa iskelmälaulaja Matti Eskoon, jonka oikea nimi on Matti Eskonniemi. Hytönen puolestaan nousi tunnetuksi kulttuuritoimittajana, kolumnistina ja räväkkänä televisiokasvona.

Varhainen elämä ja liikunnallinen tausta

Hytönen kiinnostui liikunnasta jo nuorena ja harrasti tavoitteellisesti telinevoimistelua. Fyysisestä harjoittelusta muodostui myöhemmin pysyvä osa hänen elämäntapaansa.

Hänen koulutuksestaan ei ole saatavilla riittävän tarkkoja tietoja. Julkinen elämäkerta painottuu sen sijaan journalistiseen uraan, kirjallisuuteen, televisioon ja pitkäaikaiseen kuntosaliharjoitteluun.

Toimittajanuran alku

Hytönen aloitti toimittajanuransa Helsingin Sanomien kulttuuriosastolla 1970-luvulla. Hän käsitteli teksteissään kirjallisuutta, kulttuuria ja tunnettuja suomalaisia.

Hän sai myöhemmin oman palstan, jossa hänen henkilökohtainen kirjoitustapansa pääsi vahvasti esille. Helsingin Sanomien jälkeen ura jatkui Iltalehdessä, kunnes aktiivinen kolumnien kirjoittaminen päättyi 2010-luvulla.

Televisio teki Hytösestä koko kansan tunteman

Televisio laajensi Hytösen tunnettuutta sanomalehtien lukijakunnan ulkopuolelle. Hän esiintyi vuonna 1997 Nelosen Päivän lööppi -ohjelmassa, joka jatkui seuraavana vuonna nimellä Päivän Hytönen.

Ohjelmissa käsiteltiin ajankohtaisia ilmiöitä ja julkisuuden tapahtumia viihteellisellä otteella. Hän vieraili myös keskusteluohjelmissa sekä poikansa juontamassa Joonas Hytönen Show’ssa.

Merkittävimmät saavutukset ja julkaisut

Hytösen keskeinen saavutus on pitkä ura suomalaisessa journalismissa. Hänestä kehittyi yksi maamme tunnetuimmista ja samalla kiistellyimmistä kolumnisteista.

Hänen teoksiinsa kuuluvat AKS:n tiellä vuodelta 1982, Vanhin ja kaunein vuodelta 1991 sekä muistelmateos Rinnanympärys 106 vuodelta 1999. Vuonna 2026 ilmestynyt Kuusi viiltoa on hänen esikoisromaaninsa.

Kohut ja arvostelu

Hytönen herätti kohuja arvostelemalla julkisuuden henkilöiden ulkonäköä, käyttäytymistä ja elämäntapoja. Osa lukijoista piti tyyliä rohkeana, mutta toisten mielestä kirjoitukset olivat loukkaavia.

Vuonna 1997 Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen hänen Helsingin Sanomiin kirjoittamastaan jutusta. Hytösen perintöön kuuluvat siksi sekä näkyvä journalistinen ura että keskustelu median vallasta ja vastuusta.

Kehonrakennus ja poikkeuksellinen kunto

Kehonrakennus on kuulunut Hytösen elämään vuosikymmeniä. Hän kertoi jo vuonna 1993 harjoittelevansa viidestä kuuteen kertaa viikossa ja juoksevansa noin kahdeksan kilometrin lenkkejä.

Liikunta on jatkunut myös yli 80-vuotiaana. Kurinalainen harjoittelu on tehnyt hänen kunnostaan yhtä tunnistettavan osan julkisuuskuvaa kuin kärjekkäät kolumnit.

Puoliso Heidi Strömmer ja parisuhde

Hytösen pitkäaikainen avopuoliso on myyntipäällikkönä työskennellyt Heidi Strömmer. Pariskunnan suhde alkoi noin vuonna 2000, ja vuoden 2026 haastattelussa heidän kerrottiin olleen yhdessä 26 vuotta.

Puolisoilla on 27 vuoden ikäero. He ovat esiintyneet yhdessä julkisissa tilaisuuksissa ja matkustaneet paljon, mutta ovat päättäneet olla menemättä naimisiin.

Lapset ja muu perhe

Hytösen poika on toimittajana, käsikirjoittajana ja televisiopersoonana tunnettu Joonas Hytönen. Joonas harrasti nuorena balettia ja esiintyi myöhemmin isänsä kanssa televisiossa.

Mattieskon isä oli Mikko Hytönen. Teos AKS:n tiellä perustuu Mikon vuosina 1938–1945 kirjoittamiin päiväkirjoihin ja muistelmiin, jotka hänen poikansa muokkasi kirjaksi.

Eturauhassyöpä ja toipuminen

Hytösellä todettiin eturauhassyöpä vuonna 2019. Hoidoksi valittiin eturauhasen poistaminen, ja leikkauksesta seurasi pitkä toipumisjakso.

Sairaus nosti esille kuolemanpelon ja kokemuksen miehuuden haavoittuvuudesta. Toivuttuaan Hytönen palasi kuntosalille ja käsitteli kokemuksiaan myöhemmin kirjallisuuden kautta.

Kuusi viiltoa ja viimeisimmät kuulumiset

Tammikuussa 2026 julkaistu Kuusi viiltoa on 390-sivuinen autofiktiivinen romaani. Aviadorin kustantama teos yhdistelee Hytösen omia kokemuksia ja kuvitteellisia tapahtumia.

Romaani käsittelee sairautta, rakkautta, miehuutta, vanhenemista ja kuolemanpelkoa. Hytönen antoi vuonna 2026 aiheeseen liittyviä haastatteluja ja esiintyi syyskuussa julkisuudessa Heidi Strömmerin kanssa.

Mitä Mattiesko Hytönen tekee nykyään?

Hytönen viettää aktiivista eläkeikää ja huolehtii edelleen fyysisestä kunnostaan. Hän osallistuu valikoituihin haastatteluihin ja julkisiin tilaisuuksiin puolisonsa kanssa.

Säännöllisestä kolumnistin työstä hän on vetäytynyt. Kirjallisuus ja esikoisromaanin henkilökohtaiset teemat ovat tuoneet hänet uudelleen suomalaisen viihde- ja kulttuurijulkisuuden pariin.

Jope Ruonansuun parodiakappale

Jope Ruonansuu julkaisi vuonna 1997 kappaleen Matti-Esko Hytönen. Vara Mara -albumilla ilmestynyt humoristinen esitys parodioi toimittajan puhetapaa ja julkista persoonaa.

Kappale selittää musiikkipalveluiden näkymisen nimeä koskevissa hakutuloksissa. Hytönen ei kuitenkaan itse rakentanut musiikkiuraa.

Kiinnostavia faktoja

Hytönen kilpaili nuorena telinevoimistelussa ja jatkoi tavoitteellista harjoittelua vielä yli 80-vuotiaana. Kehonrakennus näkyy myös hänen muistelmateoksensa Rinnanympärys 106 nimessä.

Hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa 82-vuotiaana. Lisäksi hänen suhteensa Heidi Strömmeriin on kestänyt yli neljännesvuosisadan.

Johtopäätös

Mattiesko Hytönen kuuluu suomalaisen median tunnistettavimpiin persooniin. Hänen pitkä uransa yhdisti kulttuurijournalismin, kärjekkäät kolumnit, television ja kirjallisuuden.

Hänen kirjoitustapansa herätti sekä kiinnostusta että arvostelua. Vuoden 2026 romaani osoitti, että Hytönen pystyy edelleen avaamaan keskustelua miehuudesta, sairaudesta ja vanhenemisesta.