Tomas Jouhilampi on turkulainen yrittäjä, puhuja ja sanoSTOPväkivallalle-liikkeen perustaja. Hänet tunnetaan elämäntarinastaan, väkivallan vastaisesta työstään sekä kouluissa pitämistään luennoista. Hänen elämänsä muuttui 15-vuotiaana, kun tappelu johti erittäin vaikeaan aivovammaan.

Jouhilampi heräsi viikkojen kooman jälkeen neliraajahalvaantuneena. Pitkän kuntoutuksen aikana hän opetteli uudelleen puhumaan, kävelemään ja käyttämään käsiään. Nykyään hän hyödyntää kokemuksiaan auttaakseen nuoria välttämään väkivaltaa ja päihteitä.

Kuka Tomas Jouhilampi on?

Tomas Jouhilampi työskentelee yrittäjänä, kokemusasiantuntijana ja luennoitsijana. Hän kiertää kouluissa, yrityksissä ja tapahtumissa kertomassa, millaisia pysyviä seurauksia yhdellä väkivaltaisella tilanteella voi olla. Lisäksi hän julkaisee aiheeseen liittyviä videoita sosiaalisessa mediassa.

Jouhilampi puhuu nuorille suoraan mutta ymmärtäväisesti. Hän ei tarkastele väkivaltaa vain uhrin näkökulmasta, sillä hän käyttäytyi itsekin nuorena väkivaltaisesti. Tämä tekee hänen sanomastaan henkilökohtaisen ja helposti ymmärrettävän.

Vaikea nuoruus johti vaarallisiin tilanteisiin

Jouhilampi on kertonut olleensa lapsena ylivilkas ja käytökseltään haastava. Hän joutui erityiskouluun, mutta palasi myöhemmin tavalliseen kouluun. Yläkouluvuosina päihteet, koulunkäynnin vaikeudet ja väkivaltainen käyttäytyminen alkoivat hallita hänen arkeaan.

Hän vietti aikaa itseään vanhempien nuorten seurassa ja hakeutui tarkoituksella tappeluihin. Alkoholi lisäsi itsevarmuutta ja vahvisti tunnetta siitä, ettei kukaan voisi voittaa häntä. Hän ei silloin ymmärtänyt, kuinka nopeasti yksi tilanne voisi muuttaa kaiken.

Kohtalokas tappelu vuonna 2012

Lokakuussa 2012 Jouhilampi oli 15-vuotiaana kotibileissä, joissa syntyi vakava tappelu. Hän sai iskuja päähänsä ja kaatui. Jouhilampi pystyi lähtemään paikalta, mutta hänen vointinsa heikkeni nopeasti ja jalat pettivät alta.

Ensihoitajat pitivät häntä aluksi vain päihtyneenä. Tilanteen vakavuus huomattiin myöhemmin, ja hänet kuljetettiin sairaalaan kiireelliseen leikkaukseen. Tutkimuksissa todettiin suuri aivoverenvuoto ja erittäin vaikea aivovamma.

Herääminen neliraajahalvaantuneena

Leikkauksen jälkeen Jouhilampi vaipui koomaan. Hän heräsi noin kolmen viikon kuluttua, mutta ei pystynyt liikuttamaan raajojaan tai puhumaan normaalisti. Hänen mahdollisuuksiaan palautua pidettiin hyvin heikkoina.

Kuntoutuminen alkoi pienistä edistysaskelista. Puhe palasi hitaasti, kädet alkoivat liikkua ja myöhemmin hän harjoitteli uudelleen kävelemistä. Sairaalassa ja kuntoutuksessa kului yli vuosi ennen kuin hän pystyi selviytymään arjestaan itsenäisemmin.

Aivovamma vaikuttaa edelleen arkeen

Onnistunut kuntoutus ei poistanut kaikkia vamman seurauksia. Jouhilampi kärsii edelleen väsymyksestä, käsien vapinasta, keskittymisvaikeuksista ja liikkumiseen liittyvistä ongelmista. Oireet ovat vaikeuttaneet opiskelua, työntekoa ja tavallisia arjen askareita.

Hän on saanut pitkään fysioterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Vapinaa on hoidettu myös aivojen syvästimulaatiolla. Hoidon avulla käsien hallinta on parantunut, mikä helpottaa esimerkiksi oman lapsen pitämistä sylissä.

Uuden suunnan löytäminen

Sairaalasta pääseminen ei ratkaissut kaikkia ongelmia. Jouhilammen oli vaikea löytää työtä tai sopivaa opiskelupaikkaa. Aivovamman aiheuttama voimakas väsymys teki opiskelusta raskasta, ja tulevaisuus tuntui pitkään epävarmalta.

Noin 23-vuotiaana hän päätti muuttaa elämänsä suunnan. Hän vähensi alkoholin käyttöä ja alkoi jälleen etsiä omaa paikkaansa. Myös avopuolison tapaaminen ja muutto Turkuun toivat elämään vakautta sekä uutta sisältöä.

sanoSTOPväkivallalle-liike syntyi

Ajatus väkivallan vastaisesta toiminnasta sai alkunsa kuntosalilla. Salin omistaja kuuli Jouhilammen tarinan ja ehdotti, että hän kertoisi kokemuksistaan koululaisille. Ensimmäinen luento järjestettiin Naantalissa, ja sen vastaanotto oli myönteinen.

Jouhilampi alkoi myöhemmin jakaa sanomaansa TikTokissa ja Instagramissa. Näin syntyi sanoSTOPväkivallalle-liike, jonka ympärille hän rakensi myös yritystoimintaa. Nykyään hän pitää luentoja kouluissa, vanhempainilloissa, yrityksissä ja nuorten tapahtumissa.

Tärkeä viesti nuorille

Tomas Jouhilammen tärkein viesti on yksinkertainen: yksikin isku on liikaa. Lyönti voi aiheuttaa vakavan aivovamman, pysyvän toimintakyvyn menetyksen tai kuoleman. Myös väkivallan tekijän elämä voi muuttua yhdessä hetkessä.

Hän korostaa nuorten kuuntelemisen, harrastusten ja helposti saatavien palvelujen merkitystä. Jouhilampi on saanut nuorilta viestejä, joissa he kertovat muuttaneensa käyttäytymistään hänen luentonsa jälkeen. Tällainen palaute on vahvistanut hänen haluaan jatkaa työtä.

Tomas Jouhilammen ikä ja perhe

Jouhilammen tarkkaa syntymäaikaa ei ole kerrottu laajasti julkisuudessa. Hän oli marraskuussa 2024 julkaistun haastattelun mukaan 27-vuotias. Koska hän oli lokakuussa 2012 tapahtuneen tappelun aikaan 15-vuotias, hänen syntymävuotensa sijoittuu todennäköisesti vuosien 1996 ja 1997 välille.

Hän asuu Turun seudulla ja elää avopuolisonsa kanssa. Jouhilampi on myös yhden lapsen isä. Hän on kertonut isyyden olevan yksi elämänsä tärkeimmistä asioista, mutta on pitänyt perheensä tarkemmat henkilötiedot poissa julkisuudesta.

Väkivallan hinta kertoo koko tarinan

Maaliskuussa 2025 julkaistiin Väkivallan hinta: Tomas Jouhilammen tarina. WSOY:n kustantaman kirjan tekijöiksi on merkitty Tomas Jouhilampi ja kirjailija Henri Nyholm. Teos käsittelee Jouhilammen nuoruutta, päihteitä, väkivaltaa, aivovammaa ja pitkää kuntoutumista.

Kirja näyttää myös, kuinka entinen tappelija joutui itse väkivallan uhriksi ja menetti suuren osan toimintakyvystään. Samalla se kertoo vastuusta, muutoksesta ja mahdollisuudesta rakentaa elämälle uusi suunta vaikeiden kokemusten jälkeen.

Lopuksi

Tomas Jouhilammen elämäntarina osoittaa, että muutaman sekunnin väkivalta voi aiheuttaa koko elämän jatkuvia seurauksia. Hän joutui nuorena maksamaan teoistaan ja valinnoistaan raskaan hinnan, mutta onnistui myöhemmin löytämään kokemuksilleen uuden tarkoituksen.

Nykyään Jouhilampi tekee tärkeää työtä nuorten väkivallan ehkäisemiseksi. Hänen tarinansa muistuttaa, että menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta sen avulla voidaan auttaa muita tekemään parempia valintoja.